ETUSIVU

”Osoitan ihmisille perustavaa laatua olevan logiikan tunteidemme synnyn takana, joka ilman ponnistelua johtaa lisääntyneeseen henkiseen hyvinvointiin ja resilienssiin.”                                                                                                                    – Piia Reijonen

Uusimmat artikkelit

Tässä ja nyt

Me ihmiset olemme siitä mielenkiintoisia otuksia, ettemme voi useinkaan samaan aikaan keskittyä siihen mitä haluamme ja siihen mitä olemme jo tässä ja nyt jo. Tämä tosiasia jää meiltä varsin helposti tiedostamatta, sillä seurauksella että etsimme mielenrauhaa ja onnellisuutta erilaisista asioista, muutoksesta, ihmissuhteista tai ylipäänsä ulkopuolellamme olevista tekijöistä. Eli keskitymme siihen mitä haluamme eikä siihen mitä jo olemme. Voi olla jopa, että vaikkemme etsisi ulkoisista olosuhteista nykyistä parempaa kokemusta, saatamme etsiä sitä sisäisistä mielentiloista. Viikon tavoitteeksi saattaakin nousta hyvien fiilisten rakentaminen jooga- tai jumppatunnilla, metsälenkillä tai meditaation avulla.. En ollenkaan väitä ettei meidän olisi hyväkin tehdä edellämainittuja asioita, ainostaan osoitan siihen tosiseikkaan, että meiltä todellakin saattaa jäädä huomaamatta mitä on tässä ja nyt, se mitä jo olemme. Haluan tuoda tämän esille maailmassa, missä markkinoidaan meille jatkuvasti ”saa mitä haluat” , tutkimatta paljon lähemmin mitä oikeasti jo olemme ja olematta läsnä, tässä ja nyt.

Mistä paremman kokemuksen tavoittelu lähtee liikkeelle? Tietenkin siitä että nykyinen tunne/kokemus on mielestämme ”huono”. Tässä tullaankin mielenkiintoiseen tutkailuun. Mistä tiedämme että nykyinen tunne/ kokemus on ”huono”? Mistä tiedämme että joku tunne on ikävämpi kuin toinen? Päättelemällä. Antamalla tunteelle merkityksiä. Päättelymme seurauksena tietyt tunteet lakkaavat olemasta meille vapaita ja neutraaleja ja siksi päädymme vastustamaan näitä negatiiviseksi nimeämiä tunteita ja pyrkimään kohti tunteita mitä koemme positiivisina. Miten pyritään positiivisempaan kokemukseen sitten? Tekemällä niitä asioita mistä uskomme tulevan meille parempi kokemus. Vaikkapa ajattelemalla positiivisesti tai kirjoittamalla kiitollisuuspäiväkirjaa. Mitä uskot tapahtuvan sille tunteelle, mitä välttelemme kohtaamasta itsessämme tai yhtälailla toisissa? Se ei suinkaan katoa, vaan kasvaa tiedostamattomuuden maaperässä, vaikka kiitollisuuskirjan kansien väli olisikin täynnä kiitollisuuden aiheita.

”Ikävän” tunteen vastustaminen on itsessään negatiivinen kokemus. Vastustamisen tilassa puuttuu läsnäolo ja uteliaisuus sille, mitä on tässä ja nyt. Vastustaminen syntyy siitä, että uskomme tietävämme paremmin mitä meidän tulisi kokea sen sijaan että olisimme läsnä sille mitä meissä tapahtuu. Siinä ei ole mitään huonoa, että haluamme että meistä tuntuisi paremmalta. Siinä jää kuitenkin huomaamatta, että se mitä tässä ja nyt on, pitää myös sisällään sen mitä niin kiivaasti etsimme.

Asettuminen tässä ja nyt siihen tunteeseen mitä koemme juuri nyt on elämä itse tapahtumassa. Tässä ja nyt tapahtuu jotain paljon enemmän kuin mitä tiedämmekään. Tunne ei tapahdu jollukulle erilliselle minälle, kenen täytyy saada erilainen kokemus vaan yksinkertaisesti elämä on. Tässä ja nyt. Ehkä on tarkoitus että koemme mitä koemme, koska koemme sitä mitä juuri nyt koemme. Mitä on kohdata sisäinen kokemus tässä ja nyt, tietämättä mitä se on? Mitä on olla läsnä tässä ja nyt ilman kiirettä seuraavaan hetkeen? Mitä on havahtua kokemukseen liittyvästä tarinasta siihen mitä on, tässä ja nyt?

Levollisuus, vapaus, rauha, rakkaus ovat lähempääkin lähellä…asettumalla syvälle siihen kokemukseen mitä on, jopa siihen mitä eniten olemme olemme vastustaneet itsessämme kohdata, avautuukin ovi sinne, minne kipeimmiten olemme halunneet päästä. Kaiken aikaa, olemme olleet keskellä sitä miten eniten kaipaamme. Tässä ja nyt. Tässä ja nyt on kaikki.

Ne kymmenet, sadat, tuhannet tai kenties jopa kymmenettuhannet kerran kun olemme tapojemme orjana reaktiivisesti karanneet tutun ja turvallisen välttelytavan äärelle, olemme olleet jo ”perillä”. Ehkä vaikea tunne olikin ollut kaiken aikaa kutsu kotiin, rauhaan ja rakkauteen. Kutsu joka on tullut rakkaudesta itsestään, siitä kuka todella olemme. Niin triggeröivä kuin ”vaikea” tunteemme on ollutkin, emme enää voi vastustaa sen kohtaamista itsessämme koska se ei ole enää vaikea. Näin kaikki se muutoshalu mitä koimme muuttuukin muutokseksi koska kaikki näyttää yhtäkkiä erilaiselta. Tässä ja nyt.

Tämä että näemme kaiken uusin silmin, on suuri muutostekijä elämässämme. Se tarkoittaa että emme pakonomaisesti yritä saada muutosta aikaan ja etsi parempaa kokemusta milloin mistäkin, vaan se kuka todella olemme on enemmän esillä omassa elämässämme, siellä missä ikinä olemme.

  1. Kaksi selitysmallia Vastaa
  2. Ajatusta ei tarvitse ratkaista Vastaa
  3. Sokkona vai ei? Vastaa
  4. Yksinkertaisuuden äärellä Vastaa
  5. Mutainen vesi kirkastuu itsestään Vastaa